No huh huh melkein viikko takana San Josessa. Elama ei voi enaa olla rennompaa kuin tama. Olen tappanut aikaa hostellissa muiden vetelehtijoiden kanssa ja nauttinut elamasta. Olen saanut uusia hauskoja ystavia joka puolelta maailmaa, osaa jaa Costa Ricaan, osa ei. Olen oppinut, etta ihminen voi todellakin viettaa paivan riippumatossa (hamaca).
San Jose on kaupunkina aika erilainen kun mihin olen tottunut. Taalla on likaista, liikenne on kaoottinen mutta kaupunki on kuitenkin tosi mukava. Paljon pienia puistoja, kauppoja ja ravintoloita.Vaaleana naisena saan tietenkin enemman huomiota kuin kaipaan, mutta siihen tottuu ja sen osaa jattaa huomiotta. En kylla viela ole liikkunut yksin ulkona pimealla, mutta en tieda onko siihen tarvettakaan!
Yliopistoalue on valtava. Tama kaupunki on taynna yliopistoja, isoja ja pienia, hyvia ja huonoja. Kun yritin ensimmaisen kerran menna meidan yliopistolle (Universidad de Costa Rica), istuin bussissa liian pitkaan ja paadyin slummiin. Onnekseni bussikuski oli tosi mukava ja kadesta pitaen talutti minut oikeaan bussiin ja lopulta paasin kampukselle. Kampusalue on todellakin valtava, eika siella ole mitaan karttoja tms. Kahden paivan haahuilun jalkeen loysin oikean toimiston, mutta se oli tietenkin kiinni! Mutta ei voi mitaan, tallaista taalla on, pura vida!
Asunnon metsastys on viela kaynnissa, tarjontaa on paljon mutta laatu, sijainti ja hinta eivat ole viela kohdanneet toivotulla tavalla. Mutta ei tassa mitaan paniikkia ole, jos asunmme taalla hostellissa, se on silti halvempaa kuin asua suomessa vuokralla. Haluan ehdottomasti loytaa asunnon San Pedrosta, tai sen lahikortteleista koska silloin yliopisto on tosi lahella. San Pedro on muutenkin kaupungin kivoimpia alueita, varakas ja siisti, mutta ei niin varakas etta siella olisi vaarallista (niinkuin Escazu).
Seuraava suuri etappi on siirtyminen rannikolle. Koska kaupungissa on kuumaa ja tunkkaista, ajattelin lahtea jo perjantaina rantsuun. Surffauskurssi alkaa sitten lauantaina! Ihanaa paasta merelle ja hankkia kunnon rusketus. Ja ala pelkaa aiti, ei ne hait syo mua!
Mutta kovasti terveisia suomeen ja kaikkea kivaa kaikille...:)
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
Hola, Hola. En muistanut tätä hienoa blogia....Täällä on juhlittu Thomaksen läksiäisiä melkein yhtä moneen otteeseen kun Marin, rankkaa.
Mirkku on täys riiviö, nyt voisin myydä halvalla metrin mäyräkoiramakkaraa... joo, mut Mirkku jäi taas oven taakse itkemäänkun Th lähti, ottaa vähän itsetunnon päälle, koska mun peräänhän se ei kyllä itke.
Mutta, lisää SURFFIkuulumisia odotellessa!!!!
hula,hula:)
täällä heilahti matkakuumemittarin lukemat taivaisiin surffikertomuksia kuolaten lukiessa. rantatohvelit pyörii jaloissa ,kun lasken päiviä että päästään kokemaan samat aallot ja aurinko (ja hmmrh, ne opettajat..!) joista kirjoitit. piukat, lämpimät halitukset. lungia mieltä ja suukkoja
h: aippu på brunnsgatan
Post a Comment